Turvallisuus kuuluu meille kaikille

Reserviläisillä on keskeinen rooli suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa, ja hänen olisi hyvä olla aktiivinen toimija eikä passiivinen kohde. Normaalioloissa moni reserviläinen kehittää sodan ajan osaamistaan muun muassa Maanpuolustuskoulutus MPK:n kursseilla, Reserviläisliiton yhdistysten ampumatoiminnassa ja Puolustusvoimien järjestämissä harjoituksissa.

Pelastustoimen kannalta reserviläisellä on myös muita kanavia ja keinoja edistää kokonaisturvallisuutta. Näitä ovat esimerkiksi omatoiminen varautuminen, väestönsuojelukoulutus ja sopimuspalokuntatoiminta.

Omatoiminen varautuminen on yksittäisten kansalaisten valmistautumista erilaisia onnettomuuksia, erityistilanteita ja poikkeusoloja varten. Kodeissa tulisi pärjätä itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa ja varata sinne ruokaa, vettä ja lääkkeitä. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen ja siksi jokaisen kannattaa varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Tähän löytyy tietoa esimerkiksi https://72tuntia.fi/ -sivustolta. Lisäksi arjen turvallisuusvälineitä ovat sammutin, sammutuspeite ja palovaroitin, jotka on hyvä olla käyttökuntoisina ja saatavilla kodeissa ja työpaikoilla.

Kouluttautuminen väestönsuojelutehtäviin on yksi mahdollisuus edistää kodin ja työpaikan turvallisuutta. Kaikissa väestönsuojissa on oltava ajantasainen suunnitelma, johon on kirjattava suojan tyhjentäminen, käyttöönottaminen, kunnossapitäminen sekä henkilöstön osoittaminen ja kouluttaminen suojan eri tehtäviin. Talosuojien osalta väestönsuojelukoulutusta tarjoavat alueelliset pelastusliitot, jotka löytyvät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivustolta. Lisäksi Helsingissä on mahdollista kouluttautua isojen kallioväestönsuojien erityis- ja johtotehtäviin. Koulutus sopii erityisen hyvin niille reserviläisille, joilla ei ole enää sodan ajan sijoitusta Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Tätä koulutusta järjestää MPK ja sen jäsen- ja kumppanijärjestöt, ja tukea tähän antaa Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Näille kursseille pääsee mukaan MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin kurssikalenterin kautta.

Sopimuspalokunnat, monelle tutummin vapaapalokunnat, ovat todella tärkeä osa pelastustointa ja palokuntalaiset rakentavat osaltaan turvallista Suomea. Toiminta on monipuolista ja sopimuspalokunnissa tehdään arvokasta työtä onnettomuuksien ehkäisemisessä sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen vähentämisessä. Sopimuspalokunnat palvelevat kaikkialla Suomessa ja harvaan asutuilla alueilla ensimmäinen paikalle tuleva pelastusyksikkö on yleensä sopimuspalokunnan paloauto tai ambulanssi. Tarjolla on monipuolisia tehtäviä kaikille ja kouluttautuminen on mahdollista hälytysosastoon, mutta käsipareja tarvitaan myös huoltotoimintaan ja muihin tukitehtäviin. Lisäksi nuorisotoiminta on aktiivista lähes kaikissa sopimuspalokunnissa. Lisätietoa palokuntatoiminnasta löydät osoitteesta https://www.palokuntaan.fi/.

Petri Parviainen
Väestönsuojeluyksikön päällikkö
Helsingin kaupungin pelastuslaitos