Reserviläisliitto on käynnistänyt Nato-keskustelun

Reserviläisliiton uusi liittohallitus piti järjestäytymiskokouksensa lauantaina 22.1.2022. Liittohallituksessa käytiin historian ensimmäinen keskustelu liiton Nato-kannan muodostamisesta. Aikaisemmin Reserviläisliitto ei ole ottanut kantaa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Keskustelu kokouksessa oli todella vilkasta ja aktiivista. Hallituksen jäsenet pitivät tärkeänä valtioneuvoston puolustuspoliittisen selonteon linjausta Suomen mahdollisuudesta liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Enemmistö liittohallituksen jäsenistä ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti Nato-jäsenyyteen.

– Seuraavaksi toteutamme jäsenkyselyn, jossa kysymme jäsenistön Nato-kantaa. Tämän jälkeen asiaa käsitellään uudelleen liittohallituksessa. Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut niin paljon, että on tärkeää käydä myös Reserviläisliitossa keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä, toteaa liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

Liitto on toteuttanut aikaisempina vuosina jäsenilleen kyselyn, jossa on kysytty muun muassa jäsenistön näkemyksiä puolustuspoliittisiin kysymyksiin. Jäsenkyselyssä jäsenistölle on edellisvuosina esitetty kysymys ”Pitäisikö Suomen liittyä Naton jäseneksi?”. Viime vuonna liiton jäsenistön keskuudessa tapahtui iso harppaus Nato-myönteisyyden puolelle.

Vuoden 2021 jäsenkyselyssä 30 prosenttia jäsenistä kannatti Natoon liittymistä välittömästi, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 20 prosenttia. Jäsenistä 15 prosenttia oli viime vuonna sitä mieltä, että Suomen tulisi liittyä puolustusliiton jäseneksi lähivuosina. Vuonna 2020 tämä vaihtoehto keräsi saman verran kannatusta. Nato-option säilyttämistä eli sitä, että Suomen ei pitäisi liittyä nyt, mutta säilyttää mahdollisuus liittymiseen myöhemmin, kannatti viime vuonna 36 prosenttia ja edellisvuonna 39 prosenttia.

– Nyt on tärkeää saada reserviläiskentän tuore näkemys Nato-kantaan, kun turvallisuuspoliittinen tilanne on Euroopassa muuttunut. Tästä syystä toteutamme pikaisesti jäsenkyselyn. Sen lisäksi, että Nato-keskustelu on nyt käynnistettävä toden teolla, niin on myös tärkeää, että käydään keskustelua siitä, millainen olisi Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, painottaa puheenjohtaja Ilpo Pohjola.

– Suomen hyvin toimivaa ja kustannustehokasta yleistä asevelvollisuusjärjestelmää ei tule vaarantaa millään tavalla, vaan siitä on pidettävä kiinni myös jatkossa. Lisäksi on hyvä selvittää, miten puolustusmäärärahat kehittyisivät, mikäli liitymme jäseneksi. Nyt siis tarvitaan monipuolista, faktapohjaista keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, päättää puheenjohtaja Pohjola.