Reserviläisille kaivataan yhtenäistä kannustinjärjestelmää
Reserviläisten palkitseminen vaihtelee Puolustusvoimien eri organisaatioissa. Reserviläisjärjestöjen työryhmä luovutti tänään Pääesikunnan toimeksiannosta laatimansa esityksen reservin kannustinjärjestelmästä.
Reserviläisjärjestöjen työryhmän esitys kannustinjärjestelmästä on osa laajempaa Puolustusvoimien Reservin kouluttamisen kehittämissuunnitelmaa 2018–2022. Järjestöjen tuoreen esityksen mukaan Puolustusvoimien henkilöstöstrategiaan tulisi kirjata selkeämmin, että Puolustusvoimien palkitsemisjärjestelmä koskee myös reserviläisiä. Reserviläisten kannuste-, palkitsemis- ja huomionosoitusjärjestelmien tulisi olla mahdollisimman yhtenäiset palkatun henkilökunnan vastaavien kanssa. Lisäksi reservin kannustinjärjestelmän tulisi saada oma norminsa, joka kytkisi sen Puolustusvoimien palkitsemisjärjestelmään.
– Näiden toimien päälle asia vaatisi vielä laajaa tiedottamista Puolustusvoimien henkilökunnalle, jotta palkitseminen olisi yhtenäistä kaikkialla valtakunnassa, työryhmän puheenjohtajana toiminut Juha Parkkonen toteaa.
Tällä hetkellä esimerkiksi kuntomerkkejä on jaettu reserviläisille vaihtelevasti Puolustusvoimien kuntotesteissä eikä asiasta ole yleistä ohjetta. Edellinen reserviläisten palkitsemista koskenut Puolustusvoimien pysyväisasiakirja umpeutui vuonna 2010. Työryhmä esittääkin esimerkiksi mahdollisuutta lunastaa kuntomerkki osallistuttaessa Puolustusvoimien kuntotestiin. Lisäksi työryhmä esittää mm. mahdollisuutta ylentää kersantiksi reserviläinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, palvellut kriisinhallintajoukoissa tai Puolustusvoimien aliupseerin virassa, jos henkilö muutoin täyttää ylennysehdot.
Reserviläisten vahvempi rooli huomioitava
Esityksen taustalla on reserviläisten motivaation ylläpitäminen ja vahvistaminen, koska vapaaehtoisen kouluttautumisen ja sitoutumisen yksi tärkeä kannustin ovat palkitsemiset ja huomionosoitukset. Tämän lisäksi on huomattava, että Puolustusvoimien roolin muutos koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi korostaa etenkin niiden sitoutuneiden reserviläisten roolia, jotka suunnittelemassa ja toteuttamassa joukon koulutusta, minkä toivotaan heijastuvan myös kannustimissa.
Esityksen ottivat vastaan Pääesikunnan koulutusosaston sektorijohtaja, komentaja Mikko Sistonen ja osastoesiupseeri, majuri Petteri Tammi.
Esitykseen laatineeseen työryhmään kuuluivat
Juha Parkkonen, Reserviläisliitto
Timo Niiranen, Suomen Reserviupseeriliitto
Marko Patrakka, Maanpuolustuskiltojen liitto
Esko Hakulinen, Suomen Rauhanturvaajaliitto