Normi reserviin ja varareserviin kuuluvien ylentämisestä

Puolustusvoimat on päivittänyt ohjeistustaan koskien reserviläisten ja varareserviin kuuluvien ylentämismenettelyjä ja -perusteita. Ylentämisen tarkoituksena on Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Lisäksi tavoitteena kannustaa reserviläisiä ylläpitämään ja kehittämään sotilaallista osaamistaan ja toimintakykyään monipuolisesti varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeen mm. reserviläistoimintaan ja MPK:n koulutukseen osallistumalla. 

Kertausharjoitusvuorokausien lisäksi ylennyksen perusteeksi hyväksyttäviä koulutuspäiviä muodostuu omaehtoisuuteen perustuvasta sotilaallisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä esim. MPK:n koulutuksessa. Näissä näyttöinä ovat opiskelujen suorittaminen ja tentit sekä kenttäkelpoisuuteen liittyvät suoritteet ja testit. Kertausharjoitukseen rinnastettavaksi ja ylentämisen perusteeksi voidaan hyväksytyistä koulutuspäivistä laskea yhteensä enintään kaksi päivää saman kalenterivuoden aikana. 

Ylennysesityksiä voi edelleen tehdä

Reserviläisyhdistykset ja -piirit voivat perinteiseen tapaan tehdä ylennysesityksiä Puolustusvoimien aluetoimistoihin. Esitys tulee tehdä aina kirjallisena ja siitä tulee ilmetä asianomaisen henkilön kaikki huomionosoitukset ja reserviläispiirin tai -yhdistyksen luottamustoimet sekä muu aktiivisuus. Henkilö voidaan ylentää vain kerran pelkästään näillä ansioilla. Omasta aluetoimistosta voi tiedustella lisätietoja siitä, miten jäseniä koskevat, järjestöansioihin perustuvat ylennysesitykset kannattaa tehdä.

Yleisenä edellytyksenä ylennykselle on se, että henkilö on sijoitettuna tai sijoitettavissa Puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin. Lisäksi yleisenä edellytyksenä on, että henkilö on edellisen ylennyksen jälkeen osallistunut Puolustusvoimien kertausharjoituksiin tai vapaaehtoisiin harjoituksiin tai, että henkilö on palvellut kriisinhallintatehtävissä.  

Ylennettävällä on myös oltava riittävä osaaminen vaativampaan sodan ajan tehtävään ja hänen on oltava ominaisuuksiltaan muutenkin sopiva. Lisäksi edellytyksenä on, ettei henkilön rikosrekisterissä ole merkintään lainvoimaisesta tuomiosta tietyin rajoituksin. Ylennyksen estää myös rikosasian kesken oleva käsittely. 

Miehistöön kuuluva reserviläinen voidaan ylentää korkeitaan kersantin arvoon. Tällöin hänestä tulee aliupseeri ja hän kuuluu reserviin 60 ikävuoteen saakka. Aliupseerien ja miehistön vuosittaiset ylennyspäivämäärät ovat pääsääntöisesti 4.6. ja 6.12. Vastaavasti ylennysesitysten tulee olla aluetoimistoissa 1.4. ja 1.10.  

Miehistöä ja aliupseereja koskevat ylennyspäätökset aina sotilasmestariin asti tekee aluetoimiston päällikkö. Reservin upseereja koskevat ylennykset tekee Tasavallan Presidentti Pääesikunnan henkilöstöosaston tekemien esitysten pohjalta.

Lisää ylennysperusteista ja -käytännöistä alla olevissa liitteissä:

Määräys reserviin tai varareserviin kuuluvan ylentämisestä

Palveluksen tai koulutuksen rinnastaminen PV:n johtamaan reservinkoulutustapahtumaan

Omaehtoisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen vaikutus sotilasarvossa ylentämiseen

Toimintatapa- sekä toimivaltakaaviot

Ylentämisen perusteena olevat koulutus- ja osaamisvaatimukset