Miksi verta luovutetaan?
Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta (kuva: Veripalvelu)
Verenluovutus on yksi merkittävimmistä tavoista, joilla tavallinen kansalainen voi konkreettisesti pelastaa ihmishenkiä. Potilaat tarvitsevat jatkuvasti verivalmisteita, ja tämä tarve täytetään ainoastaan vapaaehtoisten luovuttajien avulla. Suomessa tarvitaan noin 700 verenluovuttajaa joka arkipäivä, jotta verivarastot pysyvät riittävinä. Vapaaehtoiset luovuttajat muodostavat kriittisen lenkin terveydenhuoltojärjestelmässä, sillä verta ja sen komponentteja ei voida keinotekoisesti valmistaa. Punasolut, verihiutaleet ja plasma ovat elintärkeitä lukuisille potilaille.
Kuka voi luovuttaa verta?
Verenluovuttajaksi soveltuu terve, 18-70-vuotias henkilö, joka painaa vähintään 50 kiloa. Ensimmäistä kertaa luovuttavan henkilön tulee olla alle 60-vuotias. Nainen voi luovuttaa verta 91 päivän välein, kun taas miehillä luovutusväli on lyhyempi, 61 päivää.
Suurin osa aikuisista voi luovuttaa verta. Luovuttamista voivat tilapäisesti estää esimerkiksi äskettäiset infektiot, matkailu tietyillä malaria-alueilla, tuore tatuointi tai lävistys, tietyt lääkehoidot sekä raskaus ja imetys. Pysyviä esteitä ovat muun muassa tietyt krooniset sairaudet, aiemmat vakavat sairaudet, kuten syöpä sekä veren välityksellä tarttuvat taudit, kuten HIV tai hepatiitti. Ennen verenluovutusta tehdään aina terveydentilakartoitus, jolla varmistetaan luovutuksen turvallisuus sekä luovuttajalle että veren vastaanottajalle.
Veripalvelun verkkosivuilla voi tehdä testin, jonka avulla selviää, soveltuuko luovuttajaksi. Testi löytyy klikkaamalla tätä linkkiä.
Miten verenluovutus tapahtuu käytännössä?
Ensin täytetään terveyskysely joko luovutusta edeltävänä päivänä tai luovutuspäivänä. Verenluovutus alkaa ilmoittautumisella. Veripalvelun hoitaja mittaa hemoglobiiniarvon sormenpäästä otettavasta verinäytteestä ja käy luovuttajan kanssa läpi täytetyn terveyskyselyn. Jos kaikki on kunnossa, siirrytään varsinaiseen verenluovutukseen.
Itse luovutusvaiheessa laskimosta otetaan noin 450 ml verta kertakäyttöisillä välineillä. Toimenpide kestää yleensä 5-10 minuuttia. Neulanpisto saattaa tuntua hieman, mutta varsinainen luovutus on kivuton. Veren luovuttamisen jälkeen on tärkeää nauttia tarjolla olevia virvokkeita ja levätä vähintään 10-15 minuuttia.
Koko luovutustapahtuma ilmoittautumisesta lepohetkeen kestää noin 30-45 minuuttia. Useimmat luovuttajat kokevat olonsa hyväksi luovutuksen jälkeen, mutta joillekin saattaa tulla heikotusta. Tämän vuoksi lepohetki ja nestetasapainon ylläpitäminen on tärkeää.
Mihin luovutettua verta käytetään?
Luovutettu kokoveri jaetaan verenluovutuksen jälkeen kolmeen osaan: punasoluihin, verihiutaleisiin ja plasmaan.
Punasoluja tarvitaan esimerkiksi leikkauspotilaiden hoidossa, vakavien onnettomuuksien uhreille sekä erilaisten anemioiden hoidossa. Verihiutaleita käytetään erityisesti syöpäpotilaiden hoidossa. Plasmaraaka-ainetta ei voida jatkojalostaa Suomessa, joten Veripalvelu myy suomalaisten verenluovuttajien luovuttaman plasman lääkeyhtiö Takedalle, joka valmistaa siitä plasmalääkkeitä EU:n alueella sijaitsevissa lääketehtaissaan. Suomalaiset sairaalat tilaavat potilashoidossa tarvittavia plasmalääkkeitä Suomessa toimivilta lääkejakelijoilta.
Verivalmisteiden käyttö on kriittistä monissa tilanteissa, kuten sisäisissä verenvuodoissa, synnytyksissä ilmenevissä komplikaatioissa ja elinsiirtoleikkauksissa. Yhden henkilön luovuttamalla verellä voidaan auttaa useampaa potilasta, sillä eri veren osia voidaan käyttää erilaisiin tarpeisiin.
Verenluovutus ja yhteiskuntavastuu – Reserviläisliiton näkökulma
Verenluovutus on merkittävä esimerkki yhteiskuntavastuusta, jossa kansalaiset toimivat yhteisen hyvän puolesta. Tämä ajatus on keskeinen myös maanpuolustustoiminnassa, jota Reserviläisliitto edistää. Sekä verenluovutus että vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta perustuvat yhteisvastuullisuuteen ja haluun turvata yhteiskunnan toiminta myös poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Käynnissä onkin parhaillaan Reserviläisliiton ja Veripalvelun yhteinen Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta -haastekampanja, joka jatkuu aina toukokuun loppuun asti. Löydät lisätietoa haasteesta klikkaamalla tätä linkkiä.
Suomessa poikkeusoloihin varautuminen on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, ja tällöin myös verivarastojen riittävyys on kriittistä. Siksi kannustamme jäseniämme ja kaikkia kansalaisia osallistumaan säännöllisesti verenluovutukseen myös haasteen jälkeen osana laajempaa yhteiskuntavastuuta ja varautumista.
Reserviläisliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolista toimintaa maanpuolustus- ja turvallisuustaitojen kehittämiseksi. Järjestämme ammuntoja, liikuntatapahtumia, koulutuksia ja muita aktiviteetteja 319 paikallisyhdistyksessämme ympäri Suomea. Jos olet kiinnostunut vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan mahdollisuuksista tai haluat kehittää valmiuksiasi toimia yhteiskunnan hyväksi, tutustu toimintaamme verkkosivuillamme ja liity mukaan rakentamaan turvallisempaa Suomea.