Kunniapuheenjohtajalta arvokkaita näkemyksiä nuorille
Valtiopäiväneuvos ja Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälä aloitti Reservin Aliupseerien Liiton puheenjohtajana vuonna 1988 johtaen liittoa vuoteen 1994 asti. Pesälä on toiminut kansanedustajana 24 vuotta, joista jälkimmäiset 16 vuotta eduskunnan varapuhemiehenä. Hän on toiminut vuosina 1994–1995 maa- ja metsätalousministerinä sekä yhden kauden europarlamentissa. Ikää hänellä on jo kunnioitettavat 84 vuotta.
– Kun aloitin liiton puheenjohtajana, niin oli hyvä mieli, kun toiminta oli jo valmiiksi terveellä ja vankalla pohjalla. Siitä oli helppo aloittaa. Ensimmäisinä puheenjohtajavuosinani emme saaneet valtiolta vielä mitään rahoitusta. Vuoden 1991 vaalien jälkeen perustimme delegaation, joka kävi valtiovarainministeri Iiro Viinasta tapaamassa. Esitimme huolen, että nyt on toimintaa, jossa tehdään valtiolle ja maanpuolustukselle hyvää ja että tähän toimintaan tarvitaan valtion rahoitus. Viinanen vastasi heti siltä istumalta, että kyllä, valtio lähtee rahoittamaan tätä toimintaa. Ensimmäisinä vuosina tuki oli 60 000 markkaa, muistelee Pesälä.
Ennen Ukrainan sotaa Reserviläisliiton saama rahoitus valtiolta oli vuodessa 32 000 euroa. Viime vuonna rahoitukseen tehtiin pitkästä aikaa korotus ja se on nyt 82 000 euroa. Yhtä jäsentä kohden tuki on varsin pientä verrattuna moneen muuhun kansalaisjärjestöön. Reserviläisliiton kokonaisjäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 47 000.
Pesälän puheenjohtajakaudella alettiin toden teolla pohtia myös reserviläispolkua. Pesälä esitti syyskokouksessa Tampereella marraskuussa 1990 perustettavaksi toimikuntaa, jossa liiton ja Puolustusvoimien edustajat yhdessä pohtisivat yhteistoimintaa ja reserviläisjärjestöjen jäsenkunnan hyödyntämistä. Toimikunnan tehtävänä olisi myös pohtia vapaaehtoisjärjestelmän hyödyntämistä kertausharjoituksissa. Toimikunta perustettiin ja tänä päivänä olemme tilanteessa, että koulutusorganisaatio MPK järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta reserviläisille ja lisäksi Puolustusvoimilla, MPK:lla ja reserviläisjärjestöillä on voimassa oleva reservin koulutuksen kehittämissuunnitelma, jossa määritellään kolmen eri tahon roolit ja tehtävät maanpuolustuskentällä.
Turun syyskokouksessa vuonna 1992 Pesälä piti puheen, jossa hän korosti sitä ydinajatusta, että maanpuolustuksessa perimiltään ollaan sotilasarvoon katsomatta samassa veneessä. Hän toi puheessaan esille, että mikään järjestö, edes maanpuolustusjärjestö, ei voi ottaa osakseen institutionaalista roolia, vaan järjestöjen on mukauduttava ja muututtava ajan hengen mukaisesti. Vuoden 1995 syyskokouksessa tehtiinkin sääntömuutos ja tämän jälkeen liitto muuttui kaikille avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi. Lisäksi nimi vaihtui Reservin Aliupseerien Liitto – Reservunderofficersförbundet ry:stä Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitto ry:ksi. Vuoden 2017 liittokokouksessa nimestä tiputettiin vielä jälkimmäinen osa pois ja alettiin käyttää pelkästään Reserviläisliitto ry:tä.
Pesälälle oli jo hänen puheenjohtajuutensa aikana tärkeää, että naisia saataisiin enemmän mukaan maanpuolustustoimintaan. Hänen mukaansa tärkeä, konkreettinen näyttö naisten olennaisesta roolista maanpuolustustyössä saatiin jo talvi- ja jatkosodasta. Pesälä onkin hyvillään päätöksestä laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa ja näin ollen osallistaa naisia vahvemmin maanpuolustukseen.
Kysyttäessä Pesälältä, miksi nuoren kannattaa lähteä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Kaikki nuoret, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen palveluksen, heissä on jo isänmaallisuus ja maanpuolustustahto. Heidän ehdottomasti kannattaa jatkaa reserviläispolkua ja löytää se oma järjestö ja tapa tehdä vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Varmasti löytyy juuri itselle sopiva tapa, päättää Pesälä.
