Kuka resursoisi laajennetut kutsunnat?
Reserviläisliitto suhtautuu positiivisesti eilen mediassa esille nousseeseen Varusmiesliiton kannanottoon kutsuntojen ulottamisesta koko ikäluokkaan mutta vaatii täsmennyksiä ehdotukseen erityisesti kustannusjaon osalta.
Reserviläisliitto linjasi jo vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmassaan, että miespuolista väestönosaa koskettavat kutsunnat tulisi laajentaa myös naisia koskeviksi joko kutsumalla naiset varsinaisiin kutsuntoihin tai järjestämällä heille vastaavantyyppinen tilaisuus. Koko ikäluokan tavoittaminen lisäisi naisten maanpuolustustietämystä ja -tahtoa sekä naisten hakeutumista nykyistä laajemmassa määrin asepalvelukseen.
Julkisessa keskustelussa ei vain ole liiemmin tuotu esiin sitä, että liiton vision mukaisia kokonaisturvallisuuspäiviä itse asiassa pilotoitiin jo viime syksyn kutsuntojen yhteydessä, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola ihmettelee.
Edelleen Hakola tarkentaa, että tilaisuuksien tulisi sisältää terveystarkastus kaikille ja keskustelussa tulisi pohtia, miten siitä aiheutuvat kustannuksen jaettaisiin eri hallinnonalojen kesken. Näin päästäisiin pelkän idean esittämisen tasolta lähemmäs realistisempaa keskustelua kutsuntojen ulottamisesta koko ikäluokkaa koskeviksi.
Mahdolliset naisten kutsunnat tai kokonaisturvallisuuspäivä eivät ole vain puolustusvoimien asia vaan niillä on laajempi yhteiskunnallinen merkitys sen suhteen, miten koko ikäluokka sitoutetaan kokonaisturvallisuuteen. Tämä avaisi myös näköalaa nykyistä merkityksellisemmälle siviilipalvelukselle, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola linjaa.
Reserviläisliitto on linjannut vaaliohjelmassaan, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua miesten yleisen asevelvollisuuden ja reserviläisistä muodostettavien sodan ajan joukkojen varaan. Liitto ei aja koko ikäluokalle pakollista asepalvelusta.