Komitean työ ja puolustusselonteon valmistelu tehtävä samanaikaisesti 

Parlamentaarisen asepalveluksen tulevaisuutta pohtivan komitean työ on tänään käynnistynyt ja sen jäsenet nimetty. Puheenjohtajana toimii Ilkka Kanerva (kok) ja varapuheenjohtajana Joonas Könttä (kesk). Komitean muut jäsenet ovat Tuula Väätäinen (sdp), Jari Ronkainen (ps), Hanna Holopainen (vihr), Jari Myllykoski (vas), Eva Biaudet (rkp), Päivi Räsänen (kd) ja Harry Harkimo (LiikeNyt). Lisäksi jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Komiteaan kuuluu myös pysyvät virkamiesasiantuntijat ja sihteeristö. 
 
Reserviläisliitto toivoo, että valmistelutyössä kuullaan laajasti maanpuolustusjärjestöjä ja niiden asiantuntemusta. Reserviläisliitto painottaa lisäksi, että komitean työ ja puolustusselonteon valmistelu kulkisivat käsi kädessä. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola huomauttaa, että pahin tilanne olisi, jos näitä molempia valmistellaan irrallaan toisistaan omissa poteroissaan. 
 
– Tulevaisuudessa olemme isojen haasteiden edessä, kun ikäluokat pienenee. Syntyvyys on laskenut Suomessa vuoden 2010 yli 60 000 syntyneestä vuoden 2018 alle 48 000 syntyneeseen. Puolustuksen suunnittelussa on Suomessa aina pyritty pitkäjänteisyyteen. Alhaisen syntyvyyden mukanaan tuomiin ongelmiin tulisi miettiä ratkaisuvaihtoehtoja jo tulevassa puolustusselonteossa. Lisäksi tätä tulee käydä läpi myös komiteassa. 
 
Suomella on tällä hetkellä erittäin toimiva ja poikkeuksellisen kustannustehokas puolustusratkaisu. Reilun kolmen miljardin euron vuosibudjetilla ylläpidämme 280.000 hengen suuruisen sodan ajan joukkoa, johon kuuluu maa-, meri- ja ilmaelementti.  
 
Reserviläisliitto korostaa, että nykyisenkaltaisen reservin ylläpito tulee olemaan tulevaisuudessa iso haaste. Nykyisin noin viidennes miehistä keskeyttää varusmiespalveluksen ja kaiken kaikkiaan noin kolmannes ikäryhmän miehistä ei suorita lainkaan asepalvelusta. Miehistä tällä hetkellä varusmiespalveluksen suorittaa enää noin 20 000. Reserviläisliiton Terhi Hakola korostaa, että palveluskriteereitä ja palveluksen sisältöä olisi nyt hyvä pohtia uudestaan, jotta saadaan mahdollisimman moni mies suorittamaan palveluksen loppuun. 
 
– Alokasajan koulutusvaatimuksia tulisi tarkastella uudestaan. Tehtäväkohtaisilla kenttäkelpoisuusvaatimuksilla ja riittävillä tukitoimilla voidaan turvata se, ettei palvelus muodostu monelle ylivoimaiseksi ja, että nykyistä suurempi osuus ikäluokasta kykenee sen suorittamaan.

Muistio komitean asettamisesta liitteenä.