Kokonaisturvallisuus edellyttää osaamista ja yhteistyötä

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Se on muuttunut entistä ennakoimattomammaksi ja epävakaammaksi.

Turvallisuuden uusiin uhkakuviin lukeutuvat mm. jengirikollisuus, terrorismi, hybridivaikuttaminen ja disinformaatio. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on toisaalta osoittanut, etteivät myöskään perinteiset uhkakuvat ole hävinneet minnekään.

Niillä keinoilla, joilla Suomi on yhdeksi maailman turvallisimmista maista päässyt, ei sellaisena pysytä. Tarvitaan kokonaisturvallisuusajattelua ja enemmän yhdessä toimimista.

Kokonaisturvallisuuden vahvistaminen edellyttää toimivaa johtamista, kansainvälistä yhteistyötä, puolustuskykyä, sisäistä turvallisuutta, huoltovarmuutta, väestön toimintakyvyn ylläpitämistä ja henkistä kriisinkestävyyttä. Näiden lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisyä, arjen turvallisuuden varmistamista ja yhteistyötä estävien siilojen purkamista.

Ennen kaikkea tarvitaan entistä tiiviimpää julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin ja kansalaisten välistä yhteistyötä ja mukaan ottamista turvallisuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen varmistamiseksi.

Tarvitaan myös monipuolista osaamista.

Naisten Valmiusliitto osana kokonaisturvallisuutta

Naisten rooli kokonaisturvallisuuden edistäjinä on Suomessa tunnistettu ja tunnustettu.

Naisten Valmiusliitto on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka yhdistää 10 vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuustyötä tekevää järjestöä. Alueellisesta toiminnasta vastaavat alueneuvottelukunnat.

Liiton tehtävänä on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa myös yhteiskunnan hyväksi.

Liiton pääasiallinen toiminta on varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvien harjoitusten ja koulutusten järjestäminen.  Koulutuskokonaisuudet ovat: varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU), avoin maanpuolustuskoulutus (AVOIN MP), sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutusta (SOTVA).

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kiinnostus Naisten Valmiusliiton toimintaa kohtaan lisääntyi valtavasti.  Kysyntään vastaamiseksi käynnistimme lisäksi maksuttomat verkkokoulutukset, teemoina ovat muun muassa 72 tunnin varautumissuositus, väestönsuojelu, henkinen kriisinkestokyky, medialukutaito ja kyberturvallisuus.

Johtopäätöksiä

Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus osana kokonaisturvallisuuden varmistamista on tärkeää kaikille, mutta erityisesti heille, jotka eivät suorita asepalvelusta. Vapaaehtoisen maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutuksen rahoitus tuleekin varmistaa myös jatkossa. Tarvitaan myös vapaaehtoisten maanpuolustus- ja turvallisuuskoulutettujen rekisteri.

Perusopetuksen opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteita uusittaessa tulee vahvistaa varautumis- ja turvallisuustaitojen opettamista. Ko. koulutuskokonaisuuksia tulee sisällyttää myös korkea-asteen koulutuksiin.

Vapaaehtoinen kouluttautuminen maanpuolustus-, varautumis- ja turvallisuustaitoihin tulee paremmin hyödyntää työyhteisöissä, ja koulutuksia tulee lukea hyväksi tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Tervetuloa mukaan kokonaisturvallisuuden osaajaksi ja tekijäksi!

Paula Risikko
kansanedustaja, Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja