Kansallisen koulutusjärjestelmän Nato-harmonisointi

Kuva: Miia Iivari, Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Kansallinen koulutusjärjestelmä harmonisoidaan Naton doktriinien, menettelytapojen ja standardien kanssa, ja tässä korostuu korkeatasoinen reservin koulutus. Suomi tulee myös liittoumankin jäsenenä keskittymään kansalliseen puolustukseen. Pääosin reserviläisistä muodostettavien poikkeusolojen joukkojen harjoittelu tulee myös jatkossa olemaan iso osa toimintaa. Kansainvälisyys korostuu ja se koskettaa entistä laajempaa osaa joukoista. Tämä tulee näkymään osaamisen vaatimuksissa, kuten terminologiassa ja toimintamalleissa.

Korkeatasoinen kansallinen koulutus on avaintekijä, kun integroidumme Naton rakenteisiin

Suomalaisten reserviläisten osaaminen on kestänyt kansainvälistä vertailua hyvin jo vuosikymmenten ajan. Suomalaisia on otettu ilolla vastaan niin Naton kriisinhallintaoperaatioissa, kuin eri esikuntatehtäviin ja kursseille.

Kotimaassa annettava koulutus on aiemmin vastannut hyvin kansainvälisen yhteensopivuuden vaatimuksiin, mutta parantamisen varaa on aina.

Reserviläisten Nato-osaamisen lisääminen on käynnistynyt. Ensimmäisten verkkokurssien laatiminen on aloitettu. Lounais-Suomen maanpuolustuspiirillä on ensimmäinen esikuntakurssi suunnittelupöydällä. Kurssien lisäämisen esteenä on tällä hetkellä se, että emme pysty vielä käyttämään varsinaista Nato-materiaalia koulutuksessamme. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) lisää englannin kielen käyttöä ja samalla selvitetään henkilöstön mahdollisuudet Naton edellyttämien kielitutkintojen suorittamiseen. Kaikkea osaamista ei voida tuottaa kansallisesti, joten kansainvälistä kurssitarjontaa pyritään hyödyntämään jatkossa. MPK:n kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma pyrkii vastaamaan ensi vaiheen koulutustarpeeseen.

Reserviläisten osaamista kehitetään suunnitelmallisesti – myös Naton jäsenenä

Kuten meillä suomalaisilla on hyvin tiedossa, Suomen sotilaallinen puolustus lepää reserviläisten harteilla. Poikkeusolojen joukkojen 280 000 hengen vahvuudesta reserviläisiä on 97 %. Suomessa onkin muihin Nato-maihin verrattuna poikkeuksellisen suuri aseellisen koulutuksen saanut reservi. Tästä joukosta vuonna 2022 koulutettiin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa ja lähes 12 000 reserviläistä Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Lisäksi MPK:n kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 20 000 reserviläistä. Suomen Nato-jäsenyys ei muuta tämän kokonaisuuden merkittävyyttä, sillä Naton jäsenenäkin Suomen puolustaminen on ensi sijassa Suomen ja suomalaisten oma tehtävä.

Reservin koulutusta ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on kehitetty määrätietoisesti viimeisten vuosien aikana. Puolustusvoimat on yhdessä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa laatinut kehittämissuunnitelman (RESKESU), jossa on lukuisia reservin koulutuksen kehittämiskohteita. Yksi keskeisimmistä uudistuksista on MPK:n ja Puolustusvoimien koulutusyhteistyön syventäminen. Puolustusvoimien hyväksymillä MPK:n koulutus- ja ampumaohjelmistoilla ylläpidetään ja kehitetään reserviläisten toimintakykyä ja osaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että reserviläinen pääsee harjoittelemaan säännöllisesti yksittäisen sotilaan taitoja MPK:n kursseilla.

Vuoden 2022 reserviläiskyselyiden tuloksissa näkyy tämänhetkinen tilanne – reserviläisten maanpuolustustahto ja henkilökohtainen motivaatio ovat nousseet ennätyslukemiin. Reserviläiskyselyjen tulosten mukaan reserviläiset ovat vahvasti sitoutuneet maanpuolustukseen ja uskovat omaan kykyynsä suorittaa velvollisuutensa. Ukrainan sota, Nato-jäsenyys ja lisääntynyt harjoitustoiminta ovat hyvien tulosten taustalla. Laajentunut vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutus monipuolisine ammuntoineen on vaikuttanut reserviläisten motivaatioon positiivisesti. Herääkin kysymys, muuttuuko tämä tilanne nyt Nato-jäsenyyden myötä?

Tällä hetkellä kaikkia Nato-jäsenyyden vaikutuksia reservin koulutukseen ei vielä ole tunnistettu, mutta tavoite on selkeä: osaava suomalainen reserviläinen, joka kykenee toimimaan yhdessä kansainvälisten joukkojen ja organisaatioiden kanssa, niin harjoituksissa kuin tarvittaessa kriisin aikana. Tähän suuntaan pitää reserviläisten koulutusta kehittää. MPK ja järjestöt ovat aktiivisesti mukana kehittämistyössä.

Jo aiemmissa Nato-johtoisissa operaatioissa on havaittu suomalaisen reserviläisen osaamisen olevan vähintäänkin verrattavissa liittouman ammattisotilaisiin ja nyt meillä on yhdessä paikka kehittää tätä osaamista Naton antamien tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Naton joukko- ja komentorakenteissa on paikkoja reservin osaajille, kunhan tarkat vaatimukset selviävät. Sitä odotellessa jokainen reserviläinen voi hioa omaa englannin taitoaan ja harjoitella Naton monia lyhenteitä. MPK tarjoaa tulevaisuudessa laadukkaita kursseja tähän tarkoitukseen. Osaamisen osalta todellinen näytön paikka on vielä edessä!

Kari Pietiläinen
MPK:n koulutusjohtaja