Ikäluokkien supistuminen tuo myös naiset kutsuntoihin

Tänään julkaistun mielipidemittauksen mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa lakisääteisten kutsuntojen laajentamista naisiin. MTS:n parin viikon takainen haastattelututkimus taas kertoi, että 65 prosenttia suomalaisista kannattaa nykymuotoista, vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta. Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Olli Nybergin mukaan suomalaisten luottamus nykyiseen puolustusjärjestelmäämme on vahva, mutta ymmärrys muutospaineista vähäisempi.

– Mielipidemittaukset kertovat siitä, että yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuva puolustuksemme toimii hyvin ja valtaosa suomalaisista ymmärtää tämän. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa myös se, että järjestelmän tulee elää ajassa ja, että muutostarpeita on jo nyt näköpiirissä.

Asepalveluksen suorittaa enää noin 2/3 miespuolisesta ikäluokasta. Syntyvyyden jatkuvan laskun johdosta vuodessa syntyy enää noin 22.000 poikaa. Runsaan vuosikymmenen päästä ikäluokka ei enää riitä ylläpitämään nykyistä sodan ajan vahvuutta.

– Tilannetta voidaan paikata mm. rekrytoimalla asepalvelukseen entistä enemmän vapaaehtoisia naisia. Olemmekin esittäneet kutsuntojen laajentamista naisiin juuri tämän syyn takia emmekä niinkään tasa-arvosyistä, jotka taas kansalaiskeskusteluissa ovat olleet enemmän esillä.   

Valtioneuvosto on eilen nimittänyt parlamentaarisen komitean selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Pääosin kansanedustajista koostuvan komitean tehtävänä on mm. laatia kuvaus asevelvollisuuden nykytilasta ja sen kehittämistarpeista sekä selvittää nykyisen siviilipalveluksen kehittämistarpeita kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Toiminnanjohtaja Nyberg on tyytyväinen päätökseen.

– Parlamentaarisia puolustuskomiteoita on maamme historiassa ennenkin käytetty puolustuksemme pitkän aikavälin kehittämistarpeiden linjaamiseen. Laajan parlamentaarisen pohjan myötä kaikki puolueet ovat linjauksiin yleensä myös pitkälti sitoutuneet.  

Reserviläisliitto on painottanut viime viikkoina sitä, että alhaisen syntyvyyden mukanaan tuomiin ongelmiin tulee varautua ajoissa. Liitto on esittänyt, että muutostarpeita käsitellään parlamentaarisen selvitystyön lisäksi jo seuraavassa puolustusselonteossa, jonka laatiminen on parhaillaan käynnissä. Toiminnanjohtaja Nyberg painottaa pitkäjänteisen puolustussuunnittelun tarvetta.

– Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, jonka itsenäinen puolustus perustuu viime kädessä laajamittaiseen, yleiseen asevelvollisuuteen. Tämän järjestelmän toimivuus on turvattava pitkäjänteisellä kehitystyöllä. Pahin vaihto on se, että ajaudumme nopeisiin muutoksiin, joita ei ennalta ole tarkkaan suunniteltu. 

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on reserviläisiä.