ECHA:n lyijyammusten rajoitusesitys vaarantaa reserviläisten ampumaharjoittelun

Reserviläisliitto on huolissaan siitä, että esillä olevan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) lyijykieltoesityksen mennessä läpi, sitä ei ole REACH -asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti mahdollista enää säätää direktiiveillä maakohtaisesti, kuten medioissa on silloin tällöin esiintynyt suomalaisten päättäjien kommentteina. Päättäjien olisi nyt viimeistään hyvä tunnistaa tämä tosiasia Suomessa. Pykäliä sorvataan parhaillaan EU:n kemikaalivirastossa, joka sijaitsee Helsingissä.

Tämän lisäksi Reserviläisliitto korostaa, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja sen puolustus perustuu laajaan ja osaavaan reserviin. Reserviläiset harjoittelevat pääosin siviiliradoilla, joita maassamme on noin 670 kappaletta. Radat ovat suurimmalta osin yhteiskäytössä ja -omistuksessa myös muiden toimijoiden, kuten urheiluampujien (SAL) ja metsästäjien kanssa.

– Ase- ja ampumakoulutuksen osalta omaehtoinen harjoittelu korostuu reservissä ja siihen tarvitaan patruunoita, aseita ja ampumaratoja. Lyijykielto muodostaa toteutuessaan uhan sekä ampumatarvikkeiden saatavuudelle että ampumataidon harjoittelupaikkojen käytettävyydelle, toteaa Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Kari Salminen.

ECHAn rajoitusesityksessä olevia vaatimuksia ampumaradoille, joilla lyijyammusten käyttöä haluttaisiin jatkaa, ei pystytä perustelemaan tieteellisillä tutkimuksilla. Toteutuessaan rajoitus edellyttää moninkertaisia suojausrakenteita, jotka tulisivat erittäin kalliiksi ilman, että niille olisi käytännössä minkäänlaista todellista tarvetta.

– Kukaan ei kiistä lyijyn myrkyllisyyttä tai ympäristöriskien huomioimisen merkitystä ampumaradoilla. Suomessa ympäristöriskit on kuitenkin jo pitkään tiedostettu ja tästä syystä on hyvissä ajoin laadittu ohjeistusta ympäristöriskien hallitsemiseksi ampumaradoilla. Selvitystyö pohjautuu erittäin laaja-alaiseen, tieteelliseen asiantuntemukseen. Esimerkkinä tästä on vuonna 2014 julkaistu opas Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT – ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Opas perustuu niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin tieteellisiin tutkimuksiin. Jatkoa ajatellen on tärkeää, että ympäristöriskien tieteellistä tutkimusta edelleen jatketaan, toteaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen.