Tilannekatsaus: Rajavartiolaitos elää ajassa

Rajavartiolaitos täyttää ensi vuonna 105 vuotta. Olemme alusta alkaen olleet sisäministeriön alainen lainvalvontaviranomainen, joka on samalla sotilasorganisaatio ja osa valtakunnan puolustusta. Tällaisen yhdistelmän muodostamista puolsivat vahvat realiteetit vuonna 1919: Itsenäistyneen Suomen rajoja ei oltu vahvistettu sopimuksilla ja Neuvosto-Venäjä oli vielä sekasortoisessa tilassa. Sen pelättiin aiheuttavan yllätyksiä Suomellekin. Sisäministeriöön oli kehitettävä pystyvä rajavartiointiorganisaatio, joka voisi ottaa itärajan valvonnan vastuun Suomen sotalaitokselta.

Nuoren tasavallan tekemä organisointiratkaisu on ollut hyvin aikaa kestävä: roolimme suomalaisena ja myös eurooppalaisena turvallisuusviranomaisena on ollut kuluneiden vuosikymmenten aikana joka suuntaan selkeä. Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien, tekniikan sekä toimintamenetelmien kehittyminen ovat seuranneet hyvin kulloistakin aikaa ja sen mukanaan tuomia turvallisuusuhkia.

Rajavartiolaitoksen suorituskyvyt ja toimintamallit rajojen valvonnassa, rikostorjunnassa, meriturvallisuudessa ja sotilaallisessa toiminnassa ovat nytkin voimakkaan kehityksen kohteena. Hankesalkku on painavampi ja monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi itärajan painopistealueille rakennetaan esteaita, joka suojaa maatamme välineellistetyn, laajan laittoman maahantulon vaikutuksilta. Esteen myötä myös itärajamme tekninen valvonta laajenee huomattavasti.

Rajavartiolaitoksen suorituskyvyt merialueella, niin pinnan alla kuin päälläkin, paranevat entisestään muutaman vuoden kuluttua kahden uuden Turva-luokan monitoimialuksen käyttöönoton myötä. Myös valvontakykymme ilmasta käsin päivittyy lähivuosina uusien valvontalentokoneiden korvatessa vuodesta 1995 asti meitä hyvin palvelleen Dornier-kaluston.

Valmistaudumme myös toimeenpanemaan rajanylityspaikoillamme ensi vuonna Euroopan unionissa vuosia kehitetyn älykkäiden rajojen konseptin. Tällöin ennakkorekisteröitymisen, EU:n yhteisen rajanylitystietojärjestelmän ja biometriikkaan perustuvan uuden rajatarkastustekniikan myötä maahantulon valvonta, henkilöiden tunnistaminen ja myös rajat ylittävän rikollisuuden torjunta rajanylityspaikoilla tehostuvat.

Edellä mainittujen lisäksi Rajavartiolaitos kehittää aktiivisesti kybertoimintojaan, operatiivisia tietojärjestelmiään, lainsäädäntöään ja varautumistaan eri turvallisuustilanteisiin. Niin rajaturvallisuuden vaativien tilanteiden kuin sotilaallisten harjoituksienkin määriä on lisätty. Rajavartiolaitos kouluttaa asevelvollisia rajaturvallisuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin Puolustusvoimien saumattomalla tuella. Myös vapaaehtoisia harjoituksia on kehitetty ja lisätty, samoin yhteistoimintaa Maanpuolustuskoulutuksen kanssa.

Rajavartiolaitos pysyy jatkossakin tärkeänä osana Suomen kansallista puolustusjärjestelmää ja vahvistaa siten myös Naton yhteistä puolustusta. Rajavartiolaitoksen kehittyvillä toimivaltuuksilla ja suorituskyvyillä vastataan toimintaympäristömme haasteisiin. Voitte luottaa siihen, että ammattitaitoiset rajamiehet ja -naiset tulevat välineineen jatkossakin paikalle kaikissa sääolosuhteissa ja turvallisuustilanteissa, sinne missä meitä tarvitaan.

Lippueamiraali Tom Hanén
Osastopäällikkö, Rajavartiolaitos