Reserviläisten ampumataito on puolustuskykymme kulmakiviä

Suomalaiset sotilaat ovat kautta historian olleet kuuluisia hyvästä ampumataidosta. Muistamme hyvin esimerkiksi Simo Häyhän, jonka suoritukset talvisodan kunnianpäivinä ovat vailla vertaansa. Täytettyään 17 vuotta Häyhä liittyi Rautjärven suojeluskuntaan, jossa hän harjoitti aktiivisesti ampumataitojaan menestyen Viipurin Suojeluskuntapiirin ampumamestaruuskilpailuissa.

Vuonna 1925 Häyhä aloitti 15 kuukauden asepalveluksen Karjalankannaksella, Polkupyöräpataljoona 2:ssa Raivolan Valkjärvellä. Tarkka-ampujan koulutuksen Häyhä sai kuitenkin vasta yli yhdeksän vuotta varusmiespalveluksensa jälkeen Utissa. Häntä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista. Haastattelussa hieman ennen 96-vuotispäiväänsä Häyhä totesi: ”Tein sen, mitä käskettiin, niin hyvin kuin osasin. Ei Suomea olisi, elleivät kaikki olisi tehneet samal viisii”.

Reserviläiset muodostavat puolustuskykymme vahvan selkärangan, josta kootaan mittavat sodan ajan joukot. Näiden joukkojen ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista vain Puolustusvoimien toimenpitein. Tämän vuoksi tarvitaan reserviläisten omaehtoista ammunnan harrastusta, jonka riittävän hyvät edellytykset tulee turvata eri puolilla maata. Keskiöön on nostettava siviiliampumaratojen riittävä määrä ja kattava rataverkosto. Ampumaharjoittelulla on myös vahva kytkös suomalaisten maanpuolustustahtoon, jota on kyettävä tukemaan joka puolella maatamme.

Suomessa on tällä hetkellä yli 700 ampumarataa, joista valtaosa on pieniä, paikallisia ratoja, joita käyttävät sekä ampumaurheilun harrastajat, metsästäjät, reserviläiset että ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat henkilöt. Ampumaratoja ylläpidetään käytännössä talkoovoimin ja minimibudjetein.

Positiivista on, että ampumataitoaan voi nykypäivänä ylläpitää muutenkin kuin perinteisin ruutiasein. Ampumaharrastus esimerkiksi ilma-aseilla on varsin edullinen tapa pitää ampumataitoa yllä, ja niillä ammuttaessa pätevät samat ammunnan perussäännöt kuin ruutiaseissakin. Esimerkiksi Airsoft on liikunnallinen ampumaharrastus, joka tuo myös hyvän mahdollisuuden tilanteenmukaisen ampumataidon ylläpitämiseen.

Johtamani Reserviläisliitto on olemassa jäseniään varten. Tärkeä tehtävämme on tukea piirejä ja paikallisyhdistyksiä. Viime vuosina olemme menneet hyvään suuntaan, ja haluan osaltani pitää laivan samalla kurssilla. Toiminta tapahtuu kentällä ja sitä haluan olla tukemassa. Liittomme puitteissa ammutaan vuosittain yli neljä miljoonaa tähdättyä laukausta ja suosituin toimintamuotomme on ampumatoiminta. Reserviläisten ampumaharrastuksen laajaan kirjoon kuuluu lajeja lupavapaasta Airsoft- ja ilma-aseammunnasta sovellettuun, sotilaskaliiberiaseilla suoritettavaan reserviläisammuntaan asti.

Reserviläisen yksi tärkeimmistä sotilastaidoista on ampumataito, ja meidän tulee pitää huolta siitä, että jäsenemme pääsevät laajalti harjoittamaan ja ylläpitämään tätä taitoaan paikallisilla ampumaradoilla. Kyse on viimekädessä myös Suomen ja isänmaan puolustamisesta. Itse näen ja koen, että ammunnan harrastusta on nyt tuettava runsaasti erityisesti tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Nyt on aika asettaa jyvät kohdalleen.

Kari Salminen
Puheenjohtaja
Reserviläisliitto