Maanpuolustustahtoa ja yksituumaisuutta tarvitaan näinä aikoina

Euroopassa eletään kenties epävakaimpia aikoja sitten rautaesiripun murtumisen. Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen Venäjä kohdistaa Suomeen haitallista informaatiovaikuttamista ja ties mitä on vielä odotettavissa. Paraikaa seuraamme selvitystyötä liittyen Suomenlahdella rikottuihin kaasu- ja tietoliikennekaapeleihin.

Suomessa on perinteisesti ollut korkea maanpuolustustahto. Maamme on viime vuodet ollut erittäin yksituumainen puolustukseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Viime vuoden Nato-äänestys on tästä hyvä esimerkki – eduskunta oli lähes yksimielinen päätöksessään.

Kaikkia liittoutumiseemme liittyviä asioita ei vielä ole eduskunnassa saatu valmiiksi. Nato-jäsenyyden käytännön toteuttamiseen ja USA:n kanssa solmittavaan puolustusyhteistyösopimukseen liittyviä päätöksiä on vielä tulossa ja niitä eduskunnan puolustusvaliokuntakin käsittelee lähikuukaudet. Toivon, että tulevien välttämättömien päätösten suhteen mahdollisimman hyvä yhteishenki jatkuu niin eduskunnassa, kuin muuallakin yhteiskunnassa.

Viimeisimmästä suomalaisten maanpuolustustahtoa mittaavassa tutkimuksessa ilmenee, että 83% suomalaisista on valmis puolustamaan maataan aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Asiaa on tutkinut Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta kaksi kertaa vuodessa aina 1970-luvulta lähtien. Tämä kansalaisten maanpuolustustahtoa ilmaiseva luku ei ole koskaan ennen ollut näin korkea.

Saman tutkimuksen mukaan Nato on kansainvälisistä organisaatioista eniten Suomen turvallisuutta lisäävä taho. Venäjän Ukrainaan aloittaman suurhyökkäyksen myötä yhä useampi suomalainen ymmärtää maan olevan uhka myös Suomen turvallisuudelle.

Ukrainan sota osoittaa, että tahto todellakin vie läpi harmaan kiven. Venäjä tekee raukkamaisia ohjusiskuja siviilikohteisiin. Materiaalisesti Ukraina on altavastaaja, mutta se suoriutuu taistelukentällä Venäjää paremmin. Asiaa selittää se, että ukrainalaisilla sotilailla ja koko yhteiskunnalla on maanpuolustustahto korkealla. Venäläiset joukot puolestaan saattavat kyseenalaistaa Moskovan hallinnon käskyttämän hyökkäyksen syitä ja mielekkyyttä.

Ukrainan onnistunut vastarinta osoittaa, että maanpuolustustahdolla on suuri merkitys. Maamme turvallisuuden kannalta on siis erittäin arvokasta, että suomalaisten maanpuolustustahto on korkea.

Yksi keino edistää maanpuolustustahtoa on luoda edellytyksiä sille, että yhä useampi voi osallistua maanpuolustustyöhön. Kutsuntajärjestelmää on kehitettävä siten, että kaikki todellakin kutsutaan mukaan. Vaikkei naisille pakollista asepalvelusta toteutettaisikaan, tulee heillekin tarjota entistä paremmat mahdollisuudet osallistua maanpuolustustyöhön.

Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoavan MPK:n resursseja tulee lisätä ja lainsäädäntöä kehittää niin, että mm. sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta voidaan helpommin tarjota. Tämä edistää maanpuolustustahdon kanavoimista hyödylliseen toimintaan niin reserviläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden osalta.

Vaikka olemmekin nyt liittoutuneita ja saamme hädän hetkellä apua, on edelleen perusasioita, joista emme voi tinkiä: omasta puolustuksesta ja kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpitämisestä.

Jukka Kopra
Kansanedustaja (kok)
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja