Maanpuolustus kuuluu kaikille

Suomen puolustusratkaisun perusta on ollut ja tulee vastaisuudessakin olemaan suomalainen asevelvollisuus. Tätä maata puolustaa ensisijaisesti Suomen kansa. Näin se on ollut ja uskon sen olevan näin myös vastaisuudessa. Nato-jäsenyys ei tule vähentämään puolustukselle asetettuja vaatimuksia. Vaikka liittokunnan jäsenenä voimme onneksi todeta ”ei koskaan enää yksin”, velvoite kansallisesta puolustuksesta säilyy. Enenevässä määrin meiltä odotetaan lisäksi osallistumista yhteisen, laajemman turvallisuuden eteen.

Lainsäädäntömme mukaan jokainen Suomen kansalainen on maanpuolustusvelvollinen. Tosin asevelvollisuus koskee vain miespuolisia 18–60-vuotiaita kansalaisia. Tähän mennessä lisäksi yli 12 000 naista on suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa ja siten asevelvollisuuslain piirissä. Asepalveluksen suorittaminen on vastuunkantoa, oman panoksen antamista yhteiseen turvallisuuteen ja sukupuolesta riippumatta arvostettava teko. Kaikille asepalvelukseen kyvykkäille löytyy tehtävä henkilökohtaiset ominaisuudet ja toiveetkin huomioiden.

Varusmiespalveluksen tavoitteena on ylläpitää valmiutta ja kouluttaa asevelvollisille ensimmäistä sodan ajan tehtävää varten tarvittavat tiedot ja taidot. Yhtä tärkeää on juurruttaa maanpuolustustahto ja ennen kaikkea luottamus siihen, että me pärjäämme – tällä koulutuksella, tällä kalustolla ja ennen kaikkea tällä joukolla. Vaikka varusmiespalvelus ensisijaisesti tuottaa välittömiä turvallisuushyötyjä yhteiskunnalle, myös asevelvolliselle itselleen palveluksesta on etua monin eri tavoin. Osa palveluksen suorittaneista hyötyy suoraan omaan opiskelualaan liittyvien taitojen karttumisesta ja jopa erilaisten pätevyyksien hankkimisesta. Itsetuntemuksen lisääntyminen ja kyky toimia ryhmässä ovat sen sijaan taitoja, joita jokainen tarvitsee elämässä myöhemmin, opiskelualasta tai ammatista riippumatta. Ja kyllä, ajoittain jopa hyvin epämieluisista tilanteista selviäminen kasvattavat henkistä sieto- ja palautumiskykyä. Eikä ainutkertaisia, unohtumattomia kokemuksia ja jopa koko elämän kantavia ystävyyssuhteita tule unohtaa listasta.

Varusmiespalvelus on intensiivinen koulutusjakso, mutta samalla on syytä muistaa, että se muodostaa varsin pienen osan asevelvollisuudesta. Osaamista ylläpidetään ja täydennetään reservin harjoituksissa, joihin osallistuminen on välttämätöntä sekä yksilön että joukon kannalta. Kertausharjoitukset ovat velvoittavia, mutta osaamisen kehittäminen on suositeltavaa myös vapaaehtoisuuden pohjalta. Paljon on kiinni reserviläisestä itsestään. Erityisesti vaativampiin tehtäviin voi kouluttautua vapaaehtoisissa koulutustilaisuuksissa. Reserviläisen oma aktiivisuus ja halukkuus ovat avainasemassa tehtäväpolkujen rakentamisessa. Myös reservin aikana hankittu siviiliosaaminen voi tarjota toisenlaisia sodan ajan tehtäviä kuin varusmieskoulutuksessa hankittu pohjakoulutus.

Kannustan jokaista reserviläistä ylläpitämään ja kehittämään taitojaan sekä jokaista asevelvollisuuden kynnyksellä olevaa nuorta tarttumaan haasteeseen ja suorittamaan varusmiespalveluksen. Maanpuolustus kuuluu kaikille ja jokainen meistä on maanpuolustaja – sukupuolesta ja taustasta riippumatta!

Everstiluutnantti Annukka Ylivaara
Uudenmaan jääkäripataljoonan komentaja
Kaartin jääkärirykmentti