Liikettä arkeen

Luin äskettäin (5.9.2023) akatemiatutkija, liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti Ilkka Heinosen puheenvuoron Turun Sanomissa. Hänen puheenvuoroonsa perustuvien tutkimusten johtopäätöksinä oli, että liikkumattomuuden suurimmat syyt ovat ajanpuute ja alavireinen mieliala. Huippu-urheilijoiden esikuvavaikutus, urheilumenestys tai urheilukilpailujen- tai tapahtuminen järjestäminen eivät lisää väestön fyysistä aktiivisuutta tai liikuntaan osallistumista. Lisäksi, hienot ja lyhyemmän etäisyyden päässä olevat liikuntapaikat eivät ole ratkaisu liikunnan lisäämiseen, niitä käyttävät jo aktiiviset ihmiset ja seurat.

Vaatimusten mukainen fyysinen toimintakyky on perusedellytys niin kantahenkilökuntaan kuuluville kuin myös sodan ajan joukkojemme selkärangalle – laajalle reserville. Kaikki liike lähtee meistä itsestämme (asenne) ja kukaan ei liiku meidän puolesta ja vaikka näin tekisikin, ei se kehitä liikkumatonta.

Olen itse omaksunut nuoruudesta alkaen liikuntamyönteisen elämäntavan. Liikuntaa on tullut harrastettua monella tasolla kokeilusta aina kilpailuihin asti. Kroppa on saanut iskuja elämän aikana, mutta jotain pystyy aina tekemään. Näin hyvä mieliala ja perus elämänvire säilyy. Itselleni on hyvin vieras käsite ajanpuute liikkumattomuuden esteenä ja vielä vieraampi on sanapari ”liikkumattomuuden tauottaminen” puhuttaessa aiheesta eri yhteyksissä. Seuraavassa on muutama omakohtainen vinkki liikkumisen lisäämiseksi kiireiseen arkeen:

1) Liiku, kun muut perheenjäsenet liikkuvat. Meistä moni on löytänyt itsensä viemässä jälkikasvua erilaisiin harrastuksiin. Harrastuksia vetävät valmentajat tai ohjaajat, jolloin sinulla on hyvä hetki käydä itse liikkumassa.

2) Pyydä ystävä mukaan, kun lähdet liikkumaan. Liikkumisen yhteydessä tulee vaihdettua kuulumiset ja keskusteltua asioista, jotka mahdollisesti painavat mieltä – mieliala virkistyy.

3) Olen kuullut monen kertovan, ettei venyttely tai liikkuvuuden kehittäminen kiinnosta ja se on niin tylsää. Itse hoidan asian iltauutisten yhteydessä, jolloin uutisten seuraamisen yhteydessä ”otan varpaista kiinni” ja venyttelen.

Käynnissä on viimevuotiseen tapaan syyskuun marssitapahtuma ja olen saanut tiedoksi, että 17.9 mennessä suorituslomakkeelle on ilmoitettu marssikilometrejä yhteensä 29 000 km ja suoritusmerkintöjä eli suoritettuja marsseja yhteensä n. 2 400 kappaletta. Lisäksi on mahdollisuus tehdä marssimalla hyvän teko, kun voi hankkia patchin 10 euron hintaan, jonka tuotot lahjoitetaan lyhentämättömänä Ukrainan hyväksi. Kannustan marssimaan ja reppu selkään mukaan, koska en tiedä yhtään poikkeusolojen tehtävää, missä ei tarvitse kantaa mitään. ”Kylmä pää – lämmin sydän ja puhtaat kädet” sanontaan voi marssin suorittamisen jälkeen lisätä ”kantavat jalat” osion.

Liikettä syksyn iltoihin!

Eversti Eero Svanberg
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja