Yleinen asevelvollisuus turvaa isänmaamme
Asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joonas Könttä pohtii blogissa maanpuolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta.
Meidän suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tekemän tutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Korkeasta maanpuolustustahdosta pitää huolehtia myös tulevaisuudessa. Tunne kansallisesta yhtenäisyydestä ja maamme turvallisuudesta on juuri sitä, mitä Suomi tarvitsee tässäkin ajassa, kun taistelemme näkymätöntä koronavirusta vastaan.
Maanpuolustuksemme perusta on suuri reservi, jonka koulutukseen panostetaan. Tänä vuonna koulutamme yli 19 000 reserviläistä. Kertausharjoitusten määrä nousee 1200:lla. Vuonna 2023 kertausharjoituksia on nykytasoon verrattuna viidennes enemmän. Olen tyytyväinen siihen, että kertausharjoitusten määrä kasvaa, mutta tulevaisuudessa tarvitsemme edelleen lisää kertausharjoituksia pitääksemme reservimme iskukykyisenä. Suunta on kuitenkin nyt oikea. Laadussa on voimamme.
Kertausharjoitukset ovat maanpuolustustahdon ylläpidon kannalta mitä parhainta toimintaa ja tukevat järjestelmän toimivuutta. Juuri omakohtaiset kokemukset vanhojen tuttujen kohtaamisesta, vanhojen taitojen nopeasta palautumisesta ja yhteisten kokemusten aikaansaaminen lujittavat osallisuutta yhteisen isänmaan puolustamiseen.
Uskon vakaasti siihen, että yleinen asevelvollisuus on isänmaamme kannalta paras ratkaisu taata itsenäisyytemme ja koko maan puolustamisen. Tähän nivoutuu korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja reserviläisten osaamisen turvaaminen. Kysymys on kokonaisuudesta. Asevelvollisuusarmeijamme toimintakyky ja osaaminen on korkealla tasolla, emmekä häviä ammattiarmeijoille piiruakaan.
Nyt asetettu asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtiva komitea käsittelee maamme asepalveluksen tulevaisuutta. Pohja yleiselle asevelvollisuudelle on jo mainitsemissani asioissa. Varmasti parannettavaakin löytyy, kun siirrymme kohti 2030-lukua. Mielestäni muutosta ei tule tehdä muutosten vuoksi, vaan jotta voimme vahvistaa järjestelmämme kestävyyttä.
Kutsuntatilaisuutta tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin koko ikäpolven yhteen kokoavana tilaisuutena. Tämä luo meille mahdollisuuden huomioida laajemminkin nuoren senhetkisen elämäntilanteen, osaamisen, haasteet ja mahdollisuudet. Ovathan he yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentajia.
Asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtiva komitea tulee myös selvittämään naisten roolia maanpuolustuksessa. Mielestäni naisten asemaa asepalveluksessa tulisi kasvattaa tulevaisuudessa. Kysymys on tasa-arvosta. On huomioitava myös ikäpolvien pieneneminen. Jos haluamme ylläpitää nykyisen kokoisen reservin, on vain järkevää tehdä asepalveluksesta tasa-arvoinen järjestelmä.
Muun muassa näitä kysymyksiä asevelvollisuuskomitean tulee tarkastella.
Joonas Könttä
Kansanedustaja (kesk.)