Skip to content
2.3.2019

Strategiset hankinnat

Prikaatikenraali Kari Salmi on RKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä.

Kari Salmi

Eduskuntavaaliehdokas (RKP)

Puolustusvoimat toteuttaa ennätyksellisen mittavat strategiset hankinnat korvatessaan elinkaarensa päähän tulevat merivoimien alus- ja ilmavoimien hävittäjäkalustot. Varsinkin Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaaminen on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä hankkeen kalleudesta sekä tarvittavasta konemäärästä.

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa keskeisiä aiheita ovat kansallinen, uskottava, uhkaympäristöönsä nähden riittävän suorituskykyinen puolustus, kansainvälinen yhteistoiminta ja mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen sekä meneillään olevat kalustohankinnat. Keskityn oheisessa jutussani strategisiin hankintoihin ja erityisesti HX-hankkeeseen ja siihen liittyvään, osin virheelliseen kommentointiin julkisuudessa.

Merivoimien alusten ja ilmavoimien Hornet-kaluston tullessa elinkaarensa päähän on käynnistetty tarvittavan suorituskyvyn ylläpitämiseksi Laivue 2020 ja HX -hankkeet. Hankkeita on valmisteltu perusteellisesti puntaroiden eri vaihtoehtoja korvaavan, uhkaympäristöön sovitetun ajantasaisen suorituskyvyn varmistamiseksi. Hankkeille ja niiden toteuttamisperusteille on laaja poliittinen hyväksyntä ml. niiden budjetointi. Ohessa HX-hankkeesta muutama näkemys.
Ei hävittäjämäärä vaan suorituskyky suhteutettuna tulevaisuuden uhkaympäristöön
Hankintojen yhteydessä puhutaan suorituskyvystä ja sen täysimääräisestä korvaamisesta. On oleellista ymmärtää, ettei tämä tarkoita nykyisen kalustomme lukumääräistä korvaamista samanlaisilla suorituskyvyillä, jotka Hornet-kalustossa on, vaan kykyjä suhteutettuna siihen operatiiviseen uhkaympäristöön, missä niitä elinkaarensa aikana käytetään. Teknologian kehitys on nopeaa ja siksi hankittavan kaluston kehityspotentiaali on vähintään yhtä tärkeää kuin se, millaiset järjestelmät niissä on vuonna 2020 tai 2025. Esimerkiksi monitoimihävittäjä voi toimia mm. ilmanherruustehtävissä, käyttää asevaikutustaan tai elektronisia kykyjään ilma-, maa- ja merimaaleja vastaan, valvoa ilma- tai pintatilannetta, etsiä ja osoittaa maaleja muille aselaveteille ja -järjestelmille, johtaa tulta, kerätä ja välittää tiedustelutietoa ja toimia tietoliikenteen solmuna. Sama koskee soveltuvin osin myös merivoimien aluksia. Järjestelmät ovat siis laajasti verkottuneita, toisiaan tukevia ja osin jopa toistensa tehtäviin kykeneviä. Tämä mahdollistaa joustavat yhteisoperaatiot ja kulloiseenkin tilanteeseen optimaalisen keinovalikoiman käytön.
Ammattilaisilla on sanansa sanottavana

HX-hankinnan perusteina ovat mm. kaluston tekninen ja rakenteellinen kokonaisuus, huoltovarmuus itsenäisen käytön varmistamiseksi, elinkaaren aikaiset kustannukset, teollinen yhteistyö sekä suorituskyky ja sen kehittämisen edellytykset. Huomionarvoista on, että arvioinnin viimeinen vaihe koskee vain suorituskyvyn arviointia. Tähän vaiheeseen otetaan mukaan vain ne kandidaatit, jotka ovat läpäisseet kaikki aiemmat vaiheet ja niissä esitetyt vaatimukset. Koska kysymyksessä on design-to-cost -hankinta, missä suunnitteluraami on annettu etukäteen, ei tässä vaiheessa voi enää kilpailla hinnalla, vaan ainoastaan järjestelmän suorituskyvyllä. Siis järjestelmä, joka saavuttaa parhaan operatiivisen kustannustehokkuuden hankintavaiheessa ja koko elinkaaren aikana, voittaa tarjouskilpailun ja sitä esitetään hankittavaksi. Jäljelle jää toki mahdollisuus poliittiseen harkintaan, mutta kuten istuva toimituspuolustusministeri ja tasavallan presidentti ovat ilmaisseet, tulisi päätöksentekijöiden luottaa ensisijaisesti ammattilaisten tuottamaan näkemykseen. Analyysi perustuu nykyaikaisen sodankäynnin malleihin ja niistä tehtyihin suorituskykyarvioihin nimenomaan suomalaisessa toimintaympäristössä. Tämä asettaa haasteita niin sään, johtamis- ja tukikohtarakenteiden kuin käyttöhenkilöstönkin osalta. Hajautettu toiminta kantahenkilökunnan johtamana, mutta varusmiesten ja reservin voimin tulee olla mahdollista.