Konsensusta ilmassa puolustuslinjauksissa

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjesti eilen perinteisen vaalipaneelinsa toimittaja Pekka Ervastin vetämänä. Paikalle Ostrobotnian juhlakerrokseen oli saatu kaikista eduskuntapuolueista vankkaa puolustusosaamista. Debattiin osallistuivat kansanedustaja Matti Vanhanen (KESK), ministeri Petteri Orpo (KOK), valtuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero (SDP), ministeri Jussi Niinistö (SIN), puheenjohtaja Jussi Halla-Aho (PER), puheenjohtaja Pekka Haavisto (VIHR), varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen (VAS), puheenjohtaja Anna-Maija Henriksson (RKP) ja puheenjohtaja Sari Essayah (KD).

Paneelissa käytiin läpi lähinnä puolustuksen suuria linjauksia liittyen mm. yleiseen asevelvollisuuteen ja sen kehittämiseen, lähivuosien kalustohankintoihin sekä kansainvälisiin harjoituksiin, joiden määrä on lisääntynyt tällä vaalikaudella merkittävästi. Myös istuvan puolustusministerin esiintymiset ja saavutukset ruodittiin tarkasti läpi. Ministeri Niinistö ei ajoittaisista moitteista hätkähtänyt.

Kovin suuria erimielisyyksiä puolustusjärjestelmämme osalta ei ollut havaittavissa. Keskusteluissa puolueiden edustajat asettuivat kautta linjan yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmämme taakse. Moni painotti keskusteluissa kuitenkin sitä, että asevelvollisuuden ja -palvelun tulee elää sekä kehittyä ajan hengen mukaisesti, jotta se säilyttää suosionsa myös nuorten keskuudessa.

Selvästi oli aistittavissa, että ensi vaalikauden suuria kysymyksiä tällä saralla tulevat olemaan kutsuntojen laajentaminen tavalla taikka toisella myös naiset kattaviksi tai vaihtoehtoisesti puolustukseen liittyvien asiakokonaisuuksien nostaminen paremmin esiin koulujen opetusohjelmissa, jolloin nuorten ja erityisesti naisten tietämys puolustusjärjestelmämme perusteista lisääntyisi. Monet keskustelijat kannattivat lisäksi parlamentaarisen työryhmän asettamista selvittämään kansalaispalvelusmallia, jonka myös naiset voisivat suorittaa ja, joka korvaisi nykyisen siviilipalveluksen.

Vain Vasemmistoliitto oli tässä kysymyksessä hieman eri linjoilla kuin muut. Varapuheenjohtaja Sarkkisen mukaan puolue seisoo yleisen asevelvollisuuden takana mutta samaan aikaan katsoo, ettei ase- ja siviilipalveluksesta kieltäytyviä tulisi nykyiseen tapaan rangaista. Sitä hän ei kertonut, miten pakon ja vapaaehtoisuuden yhdistäminen käytännössä onnistuisi.

HX-lukumääräkeskustelu nostatti tunteita

Paneelin kiivain keskustelu käytiin HX-hankkeesta. Hornettien korvaamisen tarvetta ja sen vaatimaa lisärahoitusta ei kiistänyt kukaan mutta koneiden lukumäärästä käytiin kovaa vääntöä. Valtaosa panelisteista seisoi tukevasti nykyisen, 64 koneen vahvuuden takana. Puolustusministeri Niinistö esitti 64 koneen hankintaa sekä optiota 36 lisähävittäjälle, jotka hankittaisiin 2030-luvulla sotilaspoliittisen tilanteen niin vaatiessa. Myös SDP:n Paatero ja Vihreiden Haavisto kannattivat nykyisen suorituskyvyn korvaamista täysimääräisesti mutta muistuttivat, ettei Eduskunta ole puolustusselonteossa ottanut kantaa konemääriin.

Myös Perussuomalaisten Halla-Aho ihmetteli lukumääräkeskustelun jyrkkyyttä ja kysyi ironiseen sävyyn, onko Ilmavoimien nykysuorituskyky enää uskottava, kun Hornetteja on onnettomuuksien johdosta käytössä vain 62 kappaletta. Kukaan ei muistanut keskustelussa mainita sitä, että nykyinen, 64 koneen vahvuus pohjautuu vuonna 1948 solmittuun Pariisin rauhansopimukseen ja oli silloisen Neuvostoliiton sanelema vahvuus ilmavoimillemme.

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoittelutoiminnan tarvetta ei sitäkään kiistänyt kukaan. Tällä vaalikaudella hyväksytyt lait määrittelevät sotilaallisen avun vastaanottamisen ja antamisen Puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi, joten sitä on jo tämän johdosta harjoiteltava. Muutama keskustelija katsoi kuitenkin, että erityisesti USA:n kanssa toteutettavaan harjoittelutoimintaan liittyvä tiedottaminen ja mediajulkisuus olisi hyvä hoitaa matalammalla ja vähemmän provokatorisella tavalla sekä niin, että siitä vastaisi aina harjoituksen suomalainen osapuoli. Suomessa toteuttavien harjoitusten säilyttämistä vain suomalaisten johto- sekä päätösvastuulla alleviivasivat ja korostivat käytännössä kaikki.

Esiin nousi tässä yhteydessä myös Suomen sotilaspoliittinen asema Venäjän rajanaapurina ja Itämeren pohjukan rantavaltiona. Yksikään keskustelija ei uskonut Venäjän hyökkäykseen ja kahdenväliseen konfliktiin mutta valtaosa toisaalta myös katsoi, että Itämeren alueen sotilaallisesta konfliktista Suomi tuskin kykenisi pysyttäytymään ulkopuolella. Niinpä sotilaallista yhteistyötä muiden valtioiden kanssa pitää tätäkin tilannetta ajatellen harjoitella.

Miksi nuorten maanpuolustustahto on laskussa?

Eniten huolissaan panelistit olivat nuorten suomalaisten maanpuolustustahdosta, joka MTS:n marraskuisen mielipidemittauksen mukaan on notkahtanut. Keskustelussa nousi esiin, että kasvava joukko nuoria ei enää koe olevansa vain suomalaisia vaan orientoituvat enemmän globaalisti. Osa ei muista syistä koe suomalaista yhteiskuntaa enää omakseen. Monet myös kokevat, ettei vain miehiä koskeva asevelvollisuus ole nykypäivän tasa-arvokäsityksen mukaista. Istuvan puolustusministeri taannoisia kukkakaalipirtelöpuheita ei myöskään pidetty kovin hyödyllisinä tilanteessa, jossa vegaaniaate on vahvoilla nuorten ajattelumaailmassa.

Kaksituntinen paneeli sujui hyvässä hengessä eikä tunnelman tiivistymistä HX-hanketta lukuun ottamatta ollut juuri havaittavissa. Tästä voidaan päätellä, että myös ensi vaalikaudella kyetään todennäköisesti saavuttamaan konsensus ainakin keskeisistä asioista liittyen puolustuksemme ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. Näitä teemoja käsitellään myös Reserviläisliiton 14.3. järjestettävässä, valtakunnallisessa vaalipaneelissa.